Rhododendron orbiculare pyöreälehtinen rhodo

Toukokuun lopulla lähdin viikon matkalle Etelä-Ruotsiin, johon sisältyi tutustumista erilaisiin puutarhakohteisiin. Yli puolet 36 matkaajasta oli rhodokerholaisia ja vajaa toinen puoli tavallisia kasveista kiinnostuneita henkilöitä. Olihan joukossa toki puolisoita, jotka ilmoittivat kasvikiinnostuksensa olevan lähinnä puolison auttamista kaivuu-, kastelu- ja kuljetushommissa. Matkakohteet oli suunniteltu pääosin rhodokerholaisille.

Aikataulu oli suhteellisen tiukka, koska mielenkiintoisia matkakohteita oli useita. Matkasuunnitelmassa huvitti parissa kohtaa kommentti: Eväiden syönti ajomatkan aikana. Siis turhiin ruokailupysähdyksiin ei aikaa ollut tuhlattavana. Suunnitelma toimi hyvin, koska laivalla ja hotelleissa aamiainen oli runsas. Intohimoinen kasviharrastelija pärjää hyvin päivän pelkällä vedellä ja illalla taas oli erilaisia ruokailumahdollisuuksia.

Bussi lähti tiistaina Nastolasta kohti Turkua ja kyytiin pääsi kuka mistäkin. Aamulla matkaa jatkettiin Tukholmasta Göteborgiin. Viiden tunnin ajomatkan jälkeen saimme viiden tunnin ajan tutustua Göteborgin kasvitieteelliseen puutarhaan (Göteborgs botaniska trädgård), jossa ihmeteltävää riitti. Botanissa minulla ja kahdella matkaan lähteneellä ystävälläni oli tapaaminen göteborgilaisen ystävämme S:n ja hänen miehensä kanssa. He tuntevat Botaniskan läpikotaisin ja saimmekin asiantuntevan opastuksen yksityisesittelynä.

Kirsikka kukkii

Kierroksen jälkeen veimme matkatavarat kiireesti hotelliin. Me kolme olimme saaneet ruhtinaallisen kutsun yhteisen ystävämme kotiin erinomaisen maittavalle illalliselle, joka vei kielen mennessään. Saimme myös tutustua ystävän pikku puutarhaan, joka oli täynnä harvinaisuuksia. Että pienelle pihalle voikin mahtua niin paljon kasveja!
 

  
Näkymä S:n parvekkeelta pikkupihalle. Näkymä S:n parvekkeelta. Vertailun vuoksi oikealla, leikatun puksipensasaidan takana naapurin minimaalinen kasvivalikoima.

Torstaina puutarhakohteita oli kolme. Jokaisesta sai myös ostaa taimia. Siitä päivästä lähtien bussin tavaratila alkoi täyttyä.

Ensimmäinen kohde oli Michael Zvorcin puutarha. Tarhuri on erikoistunut rhodoihin ja niiden jalostukseen. Michaelin suomalaissyntyinen vaimo oli loihtinut meille ihanat kakkukahvit.


Kiviaita, johon on tarvittu myös ylemmän kuvan betonimyllyä.

Matka jatkui Mölnlycken Garden Centeriin. Siellä rhodot olivat suhteellisen kalliita, eivätkä menneet kaupaksi, mutta muuta mielenkiintoista ostettavaa riitti kotiintuomiseksi.

Päivän viimeinen kohde oli Peter Kornin metsä- ja hiekkapuutarha. Peter kehui, että puutarhan hoito on helppoa, kun kerää nurmikolle paksun kasan hiekkaa ja istuttaa taimet siihen. Ei tarvita kastelua eikä kitkemistä. Alue on valtava ja siellä on tehty kovasti töitä, vaikka kasteluun ja kitkemiseen ei aika riitäkään.
 

Metsäpuutarha

Lewisia Tweedyi. Minullakin on nyt tällainen

Runsas illallinen syötiin Mongolian Barbequessa, jossa sai valita lautaselleen haluamansa raaka-aineet. Ne vietiin kokille, joka paistoi annoksen odottaessa. Lisää sai ottaa, sai syödä niin paljon kuin halusi ja mehän santsasimme.

Perjantaina lähdimme Göteborgista kohti Helsingborgia. Matkalla oli jälleen kolme puutarhakohdetta. Ensimmäinen oli Norrvikens Trädgårdar. Puutarha on tunnettu erilaisista tyylipuutarhoistaan. Puutarhan omistaa säätiö, joka etsii uutta vastuunkantajaa. Sopimus nykyisen kanssa päättyy syyskuussa. Suuri alue vaatii valtavasti työtä. Puutarhakoulun oppilaat pääosin hoitavat puutarhaa ja saavat siten mahdollisuuden työharjoitteluun. Sisääntulokäytävän päärynäkujalle puutarhurikoulun oppilaat rakentavat 30 erilaista istutusta, joista kävijät voivat äänestää mieleisensä. Puutarhasta ja sen historiasta voi lukea täältä

Matka jatkui Sofieron linnaan ja puutarhaan, joka on valittu Euroopan kauneimmaksi puistoksi 2010. Sofiero juhlii tänä vuonna myös Bernadotte-suvun 200 vuotta hallitsemaa ruotsalaista valtaistuinta. Tänä vuonnahan Ruotsi juhlii myös kuninkaallisia häitä. Linnan kesänäyttely ”Acts of Love” kertoo vuosisadan kuninkaallisen rakkaustarinan.


Sofieron linna

Pieni osa Sofieron rhodoista

Börje Malmgrenin puutarha on rhodoista kiinnostumattomillekin näkemisen arvoinen paikka. Pienelle pihalle mahtui valtava määrä toinen toistaan upeampia alppiruusuja ja atsaleoita. Vaikea valita, minkä kuvan laitan houkutteeksi. Olkoon vaikka tämä:




Lauantai oli kotiinlähtöpäivä. Matkan varrella oli määrä pysähtyä Wibrant Trädgård Rockdalassa, jonka erikoisala on pelargoniat ja verenpisarat. Puuvartisten ystävät hieman marisivat sitä, että pitääkin pysähtyä ”kertakäyttökukkien” taimitarhassa, mutta matkanjohtaja oli tiukkana ja perusteli, että ihan tarpeeksi on ollut puuvartisia näytillä, muutakin on olemassa. Suostuivat kuitenkin tulemaan taimimyymälään, koska tarjolla oli kahvia ja kakkua. Valtavasta tarjonnasta vastentahtoiset löysivät yllättäen ostettavaa. Vähän noloina runsaita taimikasseja vaivihkaa bussin tavaratilaan asetellessa ihmettelivät, että eivät ymmärtäneet, mikä heihin meni. Me rikkaruohokansa ymmärsimme. Olimmehan saaneet ihailla ja ihastua puuvartisiin. Aikaisemmin ne eivät olleet järin suurta intohimoa saaneet aikaan, vaikka onhan minullakin ihka oma rhopuisto. Laitan joskus kuvan siitä, niin saatte vertailla :)



Kokenut kasvimatkaaja tietää, että bussiin mahtuu vain rajallinen määrä kasveja. Hän tuli omalla autollaan, että saa haluamansa kasvit varmasti mukaansa.

Kasveja bussin tavaratilassa.

Minun ostokseni olivat vaatimatonta luokkaa: 14 perennaa (määrä sisältää kolme puuvartista), 6 pelargonian pistokasta ja 6 verenpisaran. Laitan myöhemmin uuden postauksen ostoksista paikoilleen istutettuna.



Kuvia Etelä-Ruotsin matkalta löytyy täältä. Kuvat ovat matkan etenemisjärjestyksessä. Niitä on 158 ja suurimmassa osassa on lyhyt teksti. Nauttikaa tekin!