Lämpimien peittojen kätköistä 9 urhoollista yhdestätoista ilmoittautuneesta oli raahautunut aamu-unisina Helsingin rautatieasemalle määränpäänä Tampereen Hyvä Ikä -messut. Yksi matkan järjestäjistä oli varannut meille 12 hengen vaunuosastosta paikat, joten pääsimme tiiviiseen tunnelmaan kertomaan matkajärjestelyistä, vaihtamaan ajatuksia ja tutustumaan toisiimme.

Jossain vaiheessa osastoomme tuli nuori mies läppärin kanssa tekemään etätöitä. Emme antaneet sen häiritä. Nuorella miehellä oli onneksi korvatulpat, joten äänekkäästä esiintymisestämme huolimatta, hänkin ehkä joten kuten pystyi keskittymään työhönsä.

Yht'äkkiä olimmekin Tampereella. Kiireesti pois junasta kohti bussipysäkkiä, josta ilmainen bussikuljetus lähti kohti Tampereen Messukeskusta. Bussi tuli täyteen ja matka meni vaivattomasti aamuruuhkassa.

Olimme sopineet, että messualueella kukin kiertelee omaa tahtiaan ja jää itseään kiinnostaviin paikkoihin halutessaan. Tapaaminen sovittiin tiettyyn aikaan pääravintolan oven edessä. Näin tapahtuikin ja nälkäiset matkalaiset pääsivät lepuuttamaan jalkojaan pienen jonotuksen jälkeen. Kohtuuhintaisia lounasvaihtoehtoja oli kaksi. Smetanalohi näytti ja oli herkullista.

Junassa olin kertonut kanssamatkustajilleni, että näillä messuilla on myös ostettavaa ja varoittanut kokemuksen syvällä rintaäänellä, että jollei pidä varaansa, voi lompakko matkan jälkeen tuntua huomattavan kevyeltä. Muut tuntuivat painaneen varoituksen sanat syvälle sydämiinsä, mutta itse oli jo unohtanut aiemmat kokemukseni ja että ylipäätään olin rahan tuhlauksesta mitään höpissytkään.

Tavarasta täysi kotini odottaa nyt matkahuollosta hierontalaitetta. Ei, ei sellaista, vaan tyynyä, joka asetetaan nojatuolille ja siinä istuessa, ehkä tv:tä tuijotellessa se hieroo niskasta ristiselkään. Myös jalkapohjien pisteet, kädet ja jalat voivat saada halutessaan lämpö- ja hierontakäsittelyn. Kaukosäädin arsenaaliinkin tulee uusi lisälaite, koska hierontalaitteessa on tietysti on/off-nappula, lämpö, suunnanvaihto, värinä ja nopeusmahdollisuudet.

Sikakallis laite, mutta on siinä 10-vuoden takuu. Kaikille en uskalla kertoa laitteen oikeaa hintaa, vaan kerron ja lohdutan samalla itseäni, että sillä hinnalla pääsisi vain kymmenen kertaa hierojalle. Ykköselle olen kertonut, mitä laite maksoi ja hänestä ”10 kertaa hierojalle” kuulostaa paljon vähemmältä rahamäärältä kuin hinta euroissa ja on siis itsepetosta. Hinta halpenee huomattavasti, kun ottaa huomioon, että minulla on iso suku. Kaikki varmaan tulevat mieluusti kylään, kunhan kuulevat, että pääsevät nauttimaan hieronnasta. Matkakumppanitkin jo odottavat kutsua. Mökillekin laitteen voi ottaa mukaansa ja autossa apukuskin paikalla istuessa sitä voi käyttää, koska tupakansytytin toimii virtalähteenä. Ajaessa sitä ei kannata käyttää, koska silloin voi nukahtaa. Vaikka laite sammuu itsestään 15 min kuluttua, se voi olla kohtalokkaan pitkä aika kuljettajan nukahdettua. Kaikki edellä kerrottu huomioon ottaen tuntuu jo, että sijoitetun pääoman tuotto/ystävyyssuhde kääntää hinnan ihan päälaelleen. Oikeasti, eihän se silloin maksanut juuri mitään. Ystävyyttä ei voi edes mitata rahassa. Tuottoa kaikki tyynni. Yhtään ei enää harmita.

Kävin myös kokeilemassa hoivavuodetta, kun ajattelin, että sellainen voisi olla mukava iltasella tv:n tuijotteluun. En vielä ostanut. Paljon kaikkea mukavaa ja tarpeellista apuvälinettä messuilla oli esillä, mutta en ostanut hierontalaitteen lisäksi muuta kuin ihanan, siistin tikkijakun, jollaisesta olin pitkään haaveillut. Jakun sain mukaani halvalla. Olisin minä sen hierontalaitteenkin saanut mukaani, mutta se painoi 3,5 kg, enkä viitsinyt ottaa sitä junaan riesakseni.

Kiva oli messumatka mukavien ihmisten kanssa.