Ykkönen on hiljattain saanut ajokortin ja toki hänen pitää harjoitella. Ykkösellä on kaveri, jonka äidillä on jokaisen puutarhurin unelmaa: hevonkakkaa, jossa on kuivikkeena turvetta. Olimme sopineet, että saan käydä hakemassa tuota mainiota kasvuvoimaa. Sonnustauduin työn luonteen vaatimiin asusteisiin ja lähdin kaveriksi ajoharjoituskeikalle. Kotiin tuomisena oli viisi säkillistä superhienoa maanparannusainetta.

Kesän kuumimpina päivinä ryhdyin hikiseen urakkaan. Käänsin kolme edellisvuoden avokompostia, joissa on haravoituja lehtiä ja rikkaruohoja. Rakensin uutta kompostia kuin täytekakkua, jonka väliin eri kerroksiin laitoin tuota ihanaa hevonkakkaa. Tässä työ on jo voiton puolella. Etualalla menossa kolmas säkillinen hevonp:tä, jota käytin valmiiseen kompostimultaan sekoitettuna myös kukkiville kasveille.

Kasvihuoneen edessä on epämääräinen penkki, jossa on ollut vuosia aivan valtavaksi kasvavia parsoja. Parina viime vuonna parsat ovat juuri ja juuri kasvattaneen pienen piipan. Maa oli tosi huonossa kunnossa, joten sen parantaminen oli seuraava urakka. Vasemman puoleisen kompostikehikon takana on koivu, jonka juuria ulottui parsapenkkiin ja sieltä koivu oli imenyt kaiken kasvuvoiman.

Kitkin penkistä rikkaruohot ja revin ja raastoin koivun juuret sekä rajasin penkin vanhoilla tiilillä ja kivillä, jotka olivat reunustaneet penkkiä aikaisemminkin. Kivet löytyivät multakerroksen alta, jota olen lisännyt parsalle vuosien saatossa.

Lopen uupuneena istahdin kuistille ja iskin hanskat kaiteelle. Villiviinin lehdet siivilöivät herkästi valoa ja kuraiset hanskat kutsuivat kuvaamaan :)