Viime viikko ja viikonloppu on ollut täynnä ihania elämyksiä. Keskiviikkona Finlandia-talo täyttyi iloisesta ja energisestä laulunlyömästä jättikuorosta. Saimme laulaa Helsingin kaupunginorkesterin ja upean lauluyhtye Rajattoman kanssa vanhoja euroviisuja. Hiljaa ja hartaina jaksoimme suuren sinfoniaorkesterin kanssa kuunnella pari taidokasta Rajattoman acapella-esitystä La Dolce Vita ja Fernando.

Helatorstaina lähdin Kuopuksen tarjoamalle matkalle Kööpenhaminaan. Meillä oli suunnitelmissa viettää kiireetön viikonloppu kierrellen ja katsellen kaupungin menoa ja syödä hyvin.

Lentokentältä pääsi kätevästi metrolla hotellin lähellä sijaitsevalle metroasemalle ja sieltä taksilla hotellille.

 
Hotellin edessä hamlattuja puita.

 

Ensimmäiseksi illaksi tytär oli tilannut pöydän japanilaiseen ravintola Umamiin.  Saimme aistia umamin, joka on viides ihmisen aistimasta mausta. Neljä perusmakua ovat hapan (sour), makea (sweet), suolainen (salty) ja karvas (bitter). Umamia on esimerkiksi maustamattomassa kalassa, lihassa, juustossa, tomaatissa, sienissä ja se korostaa muita makuja. Nautimme kuuden lajin menun, joka oli melkoisen hintava, mutta uskomattoman upea makuelämys. Olin niin lumoutunut ruuasta, että en huomannut kuvata herkkujamme.

Jos umami makuna alkoi kiinnostaa, siitä löytyy kohtalaisen paljon tietoa netistä.

Seuraavana päivänä hotellin runsaan aamiaisen jälkeen päätimme lähteä kävelykierrokselle katsomaan kaupunkia ja shoppailemaan. Kuopuksen lapsille löysimme tuliaiset, mutta muuten suurin osa ajasta kului kuvaamalla vanhoja kauniita rakennuksia. Etenkin ihastuttavat ullakkoikkunat, portit, sisäpihat oli ihan pakko ikuistaa. Kuvia löytyy lisää täältä.



 

Kirpputorilla oli mielenkiintoista ja jotain sieltä tarttui mukaankin. Välillä piti poiketa syömään kuuluisia tanskalaisia smörrebrödejä.



Toisena päivänä Le Sommelier-ravintolan illallisella huvitin läheisissä pöydissä istuvia ruokailijoita kuvaamalla ateriamme. Suora reitti ravintolaan oli suljettu edellisviikon tulipalon takia, joten jouduimme kävelemään kiertotietä. Ei ollenkaan huono valinta. Näin kaunista aitaa ja magnoliapuita oli matkan varrella.

  

  

Pääruokana oli härkää. Alkuruokana savulohi-parsasalaatti- ja jälkiruokana jäätelöä, uppopaistettu leivonnainen ja raparperihilloa.


Viereisen pöydän pariskunnan kanssa vaihdoimme muutaman sanan tanskalaisista taloista ja saimme ystävällisen kutsun tutustua pariskunnan firman restauroimaan Rosenhusetiin. Kuvia on niin paljon, että vierailu siellä vaatii uuden postauksen.

Kööpenhamina on kaunis ja mukava kaupunki, sinne voisi mennä toistekin.

*****

P.s. Jos joku ehti jo ihmetellä, mihin tämä postaus katosi, niin edellinen ei näkynyt IE:ssa, enkä pystynyt muokkaamaan sitä Mozillassakaan. Olen aikaisemminkin huomannut, että Wordilla kirjoitettu juttu temppuilee. Nyt kopioin kirjoitukseni muistioon, poistin edellisen postauksen, ja lisäsin kuvat ja linkit uudelleen. Toivottavasti tämä nyt onnistuu.

P.s. Kaikki kuvat olivat hävinneet Vuodatuksen kovalerikkoutumisessa kesäkuussa 2012. Edit 18.12.2012, lisätty kuvat ja poistettu toimimattomia linkkejä.