Kuopus oli parin päivän työmatkalla ja miehensä antoi auringon polttaa kasvojaan laskettelurinteessä jossain Atlantin toisella puolella. Minulle esitettiin houkutteleva tarjous lastenhoidosta. Helppo homma, koska Vitonen (5 v.) olisi päivät päiväkodissa ja Nelonen (7 v.) koulussa.

Olin jossain vaiheessa luvannut omasta lankavarastostani lapsille askartelumateriaalia, joita keräsin pussukallisen tuliaisiksi. Itselleni otin iltojen ratoksi oman keskeneräisen käsityöni, isoäidin neliöt. Ykkönen (18 v.) on käsityötunnilla tehnyt muutaman neliön ja hänellä oli niin hyvän näköinen värimalliyhdistelmä, että minullekin tuli tarve kokeilla virkkaamista pitkästä aikaa.

Kun Nelonen ja Vitonen näkivät tekeleitäni, piti heillekin virkata tuliaislangoista omat neliöt. Nelonen harkitsi haluamansa väriyhdistelmän huolellisesti.


Vitonen löysi pussukasta pätkän paksua sinistä mattolankaa. Väri on yksi hänen lempiväreistään ja siitä sitten syntyi hänelle fresbee, joka ei tee pahaa tuhoa sisätiloissakaan.

Lankojen inspiroimana Vitoselle tuli huikeita visioita, jotka hän halusi minun toteuttavan. Poika kysyi, osaisinko virkata Angry Birds'in. Minulla ei ollut harmainta aavistustakaan, miten sellainen tehdään ja toppuuttelin, että sellainen ei varmaan onnistuisi minulta. Vitonen on täynnä ideoita ja väsää itse milloin mitäkin, eikä hevillä antanut periksi. Ehdotteli, että jos virkkaisin jotain osia, niin ne voitaisiin yhdistää teipillä. Teippiä menee siinä taloudessa kovasti, kun Vitonen intoutuu. Minä en syttynyt virkkausten yhdistämistä teipillä, mutta pojan kannustus sai minut miettimään asiaa uudelleen. Ehkä minä jotain saisin syntymään. Minulle tuotiin Angry Birds'in mallikappaleita ja niinpä ryhdyin puuhaan.


Sininen lintu oli ensimmäinen prototyyppi. Ei järin hieno, mutta poika oli innoissaan.

Kun Nelonen koulusta palattuaan näki tekeleeni, hänkin halusi oman vihaisen lintunsa. Ja mummolla alkoi virkkuukoukku suihkia. Toisesta tuli jo hivenen parempi. Kun Vitonen näki mustan vihaisen linnun, hänkin vuorostaan halusi samanlaisen. Nythän kaikki sujui jo rutiinilla. Kolmannesta tuli mielestäni paras. Ja kun Nelonen näki sen, hän kainosti esitti, että jos seuraavaksi tekisin hänelle vielä toisen linnun. Aika ei riittänyt enää sillä kertaa, mutta ihan hauskaa puuhaa se oli. Ehkä Nelonen saa vielä toisenkin linnun jossain vaiheessa. Sain kotiin viemiseksi kortin, jossa on eri mallisia vihaisia lintuja.




Tässä Vitonen on askarrellut pyssynkuljetusmatkalaukun. Pyöreät aukot laukussa ovat siksi, että kuljetettava tavara pääsee tuulettumaan, muuten se mätänisi. Päätyaukko on laukun täyttämistä ja tavaroiden poistamista varten. Huomatkaa teippien runsas käyttö!