Latvia: Riika, Sigulda ja Dikli, Viro: Pärnu

Sunnuntaina viimeinen runsas herkkuaamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus. Matka jatkui kohti Rundalenin palatsia, joka on yksi Latvian kuuluisimmista barokin ja rokokoon aikaisista monumenteista (rakennettu vuosina 1736 - 1740).

Olenko jo maininnut, että en erityisemmin välitä kirkko- enkä palatsikierroksista? Monet ovat minusta tympeän, yliampuvan koristeellisia makuuni. Nyt pyörrän pyhät puheeni makuni suhteen.

Palatsin portilla meitä oli vastaanottamassa hovimarsalkka ja hovineito rokokoo -tyylisissä asuissaan. Ajattelin vielä siinä vaiheessa, että ihan mielenkiintoinen kohtaaminen. Kohta mennään kiitolaukkaa huoneesta toiseen ja loppuaika vietetään kuka mitäkin katsellen. Ai, miten ennakkoluuloinen olinkaan!

Ensin meille esiteltiin palatsin puutarhaa. Sopii minulle. Rundalenin palatsin puutarhassa on samoja kasveja kuin omalla pihallani ja tietenkin paljon, paljon muitakin. Ajattelin jäädä kuvaamaan kasveja, kun muut kiertelevät loisteliaissa huoneissa.

Pionipuiston haluaisin joskus nähdä kukkivana. Valtava määrä kukkanuppuja enteili silmiä hivelevää elämystä. Kipitin kuitenkin joukon perässä.



Kiinalaistyylinen wc puutarhan kätköissä. Yksi siisteimpiä näkemiäni ulkokäymälöitä.

Sisällä palatsissa, kuten kaikissa arvokohteissa muuallakin, esim. lastentarhoissa yms. saimme kengillemme siniset suojukset ja eikun matkaan. Kuvaaminen palatsissa olisi maksanut latin tai kaksi, mutta taas ajattelin, ettei kiinnosta, enkä ollut valmis maksamaan muutamaa euroa. Onneksi kierroksen päätteeksi palatsin kaupasta sai ostaa kirjan ja esitteitä, joissa kuvat ovat taatusti parempia kuin omani olisivat olleet.

Huoneita, joihin yleisö pääsee tutustumaan on kahdessa kerroksessa 50. Aivan uskomattoman mieletön pytinki koko rakennus! Erityisesti ihastuin kaakeliuuneihin, joita oli eri huoneissa. Ihmettelin lämmitystekniikkaa, koska kaikki uunit olivat niin posliinin puhtoisia, ei klapeista tai noesta tietoakaan. Sekin selvisi. Palatsissa on yksi lämmityshuone, josta lämpö kiersi kaakeliuuneihin.

Nyt täytyy sanoa, että tuollaiseen rakennukseen tutustuminen omin päin on ”ihan kiva”, mutta kun meille sitä esitteli kaksi henkilöä menneisyydestä yli 2,5 (kaksi ja puoli) tuntia, niin vieläkin värisyttää. Harvinaisen nopeasti, ilman tietoakaan pitkästymisestä kului se aika.



Loppuhuipennukseksi saimme kuulla, että hovimarsalkka ja hovineito olivat äiti ja tytär, jotka olivat itse olleet valmistamassa upeita asujaan vanhojen kuvien mallien mukaisesti. Yhden puvun valmistamiseen oli kulunut neljältä henkilöltä yli vuosi. Me käsityöihmiset olimme tosi nöyriä tämän esityksen jälkeen.

Kierroksen lopuksi meillä oli vielä lounas palatsin kellariravintolassa. Yleensä minulla on kamera valmiina aterian kuvaamiseen, mutta nyt olin niin muissa maailmoissa, että jäipä sekin ateria tällä kertaa vain sanalliseen muotoon: Leaf, vegetable salad with cheese and olives. Pork with fried potatoes, cream sauce. Yogurt cream with berry sauce. Coffee,Water.

Matka jatkui kohti Siguldaa, jossa lyhyt kohtaaminen Latvian alppimaisemaan, köysirataan ja Gūtmaņa -luolan tarinaan sekä luolan lähdeveteen. Jos joku ihmettelee, miksi nykyään näytän niin freesiltä ikäisekseni, niin olen juonut pullollisen luolan lähdevettä, jossa on ihan selvästi ulkonäköön nuorentavasti vaikuttavia aineita.



Bussikuskimme mukaan kaikilla virolaisilla on
Siguldan kävelykepit matkamuistona. Keppejä oli monen kokoisia ihan oikeista kävelykepeistä pieniin matkamuistoihin. En ole myöskään matkamuistoihminen, mutta minusta keppi sopi erinomaisesti karttakepiksi, joten sellainen käytännöllisenä ihmisenä lähti matkaani.

Viimeiseen majapaikkaamme, Diklin kartanoon saavuimme illan suussa. Sisääntuloväylällä oli jos jonkinlaista estettä ja kapeikkoa, mutta rauhallinen bussikuskimme selvitti näppärästi kaikki esteet ja niin pääsimme laukkuinemme mahdollisimman lähelle upeaa rakennusta.

Diklin kartanossa kaikki huoneet ovat erilaisia. Kuvassa meidän huoneemme 3. kerroksessa.


Kylpyhuoneemme.


Jokaisen kerroksen käytävällä oli taidenäyttely.



Kaikki aamiaiset hotelleissa olivat erittäin monipuolisia. Ainoastaan Diklin kartanossa minulla oli kamera mukana aamiaisella.


Koitti maanantai 4.6.2012. Lähtö kohti Pärnua ja siellä vierailu Maarja Magdaleena Gildissa, käsityökeskuksessa.


Apua, nyt huomasin, että ei saa kuvata. Kysyin kyllä henkilökunnalta ja sain luvan, että ei kai ne nyt minua pistä jalkapuuhun tai jonnekin?

Maittava lounas ravintola Wesset'issä. Kreikkalainen salaatti.


Grillattua porsaanfilettä perunagratiinin ja portviinikastikkeen kera.


Paahtovanukas (NAM) ja kahvi.

Matka Tallinnaan. Laivassa meillä oli varattuna luksushytti 31 matkalaisen matkatavaroille, mutta hyttiin mahtui henkilöitäkin kiitettävästi. Bussia saimme odottaa Katajanokan satamassa tovin, koska bussi odotti meitä Länsisatamassa. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Kiitokset järjestäjille ja mukaville matkakumppaneille!

Tässä vielä lopuksi linkki lähes kaikkiin kuviin (202), joita matkallani olen näpsinyt. Ne pitäisi olla aikajärjestyksessä (ellei Picasa ole niitä sekoittanut) ja suurimmassa osassa kuvissa on jonkinlainen teksti, jotta katsoja pysyy kärryllä - toivottavasti.