Puusavotassa on mennyt aikaa kiitettävästi. Meillä on varmaan koivuklapeja loppuelämäksi. Olen osan klapeista pinonnut kolmen lavan päälle. Tarkoituksena oli tehdä pyöreähkö pino. Vaikeaa on.

Naapurit varmaankin luulevat minua jonkinlaiseksi kylähulluksi. Olen näet alkanut keskustella klapien kanssa, koska puunkappaleet puhuttelevat minua. Puu tietää itse melkein aina, mihin se haluaa asettua.  Yritän olla puulle mieliksi. Kierrän pinoa ja sovittelen jokaisen halon yksilöllisesti. Jos emme pääse yhteisymmärrykseen, pino alkaa kallistua uhkaavasti milloin sisään milloin ulospäin. Erään tällaisen väärinymmärryksen jälkeen pinoa etäämmältä tarkasteltuani huomasin, että kallistuma ulospäin näytti uhkaavalta. Aloin työntää kallistumaa, jolloin koko pääty romahti kuin korttitalo.

Aloittaessani halkopinon rakentelua päätin, että en laita yhtää puuta poikittain, mutta nyt olen joustanut. Kuten alakuvasta näkyy poikittaisiakin klapeja olen joutunut laittamaan. Uudelleen pinoamisen jälkeen pino on jo minua korkeampi. Saapa nähdä, onko se aamulla vielä pystyssä. Nyt se on hieman ulospäin kallellaan toiselta puolelta :(

Suurenna kuva

1240764140_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Aamulla pihaa piti kierrellä kameran kanssa. Tulos eiliseltä päivältä.

Suurenna kuva

1240764256_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Nyt kukkii krookukset. Kehää kiertää alhaalta jouluruusu, josta jo kuva aiemminkin, mutta sen takana on toinen lajike vasta nupuillaan, sininen scilla, pionin alut, valkoinen krookus, punertavakukkainen jouluruusu ja ruohosipuli alimmaisena :)

Suurenna kuva

1240764347_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Lumikelloja, valkovuokkoja, punainen esikko nupulla, keltainen aukeamassa, puna-imikän eli pulmonarian nuppu ja tässä vaiheessa sievä valkokukkainen rikkaruoho, jonka nimeä en muista.