Ystävä on kova poika ostamaan työkaluja ja koneita. En minä häntä toki siitä moiti, itsekin tykkään käyttää niitä ja hyvällä työkalulla on ilo työskennellä. Alkaa varastossa vain olla koneita joka lähtöön, että ruohonleikkurin esiin ottaminen vaatii ylimääräisiä väistelyliikkeitä.

Eilispäivänä oli piha pitkästä aikaa sen verran kuiva ja ilma aurinkoinen, joten päätin ryhtyä ruohonleikkuuseen, kun edellisestä kerrasta oli jo aikaa.

Olin ollut päivällä tietokonetuutorina atk-kurssilla, olin käynyt katsomassa äitiä terveyskeskuksessa, enkä ollut ehtinyt syödä ja vähän alkoi nälkäkin jo kurnia. Oli kuitenkin kiire saada nurmi leikattua ennen mahdollista sadetta (vaikka ei kai ne olleet sadetta edes luvanneet).

Leikkurikoneessani on ruohonkeruusäiliö, koska tykkään käyttää ruohokatetta kasveille. Ruoho oli sen verran pitkää, että säiliö täyttyi nopeasti. Oli kuitenkin olevinaan kiire ja ajattelin tyhjentää säiliön sammuttamatta ruohonleikkuria. Kolme kättä olisi kyllä aika hyvä. Yhdellä kädellä piti pitää moottori käynnissä ja toisella taiteilla säiliö irti. Se oli helppoa, mutta kopan takaisin laittamiseen olisi tarvittu sitä kolmatta kättä. Ruohon ulosheittoaukkoon oli jäänyt melkoinen kökkäre, joten ajattelin sipaista ylimääräiset pois. Varoitus! Älkää koskaan tehkö niin! Meinaan, että pyörivä leikkuriterä sattuu tosi makeasti osuessaan sormiin.

Piti sitten kuitenkin pysäyttää kone ja rientää hakemaan jääpussia. Ihan heti en uskaltanut ottaa käsineitä pois kädestä, koska pelkäsin, että sormia oli mennyt poikki.

Nyt mulla on sininen keskisormi ja nimetönkin alkaa sinertää. Ai, kun on vaikea kirjoittaa! Huomaan nyt, että keskisormi on yllättäen aika kovassa käytössä normaalisti, vaikkei sitä hirveästi näyttelisikään. Monessa arkiaskareessa se on melkoinen apu.

Ai niin, ostettiin porukalla vävylle synttärilahjaksi betonimylly, kun se tykkää tehdä terasseja, kesäkeittiöitä, liitereitä, laitureita ynnä kaikkea sellaista hyödyllistä.