Mummolle koitti onnen päivät, kun Esikoinen ja miehensä päättivät viettää viikonlopun Helsingin humussa ja yöpyä hotellissa. Kolmonen (6 v) pääsi yökylään viihdyttämään mummia ja tämän Poikaystävää.

Ensin äiti ja iskä veivät tytön jalkapalloharkkoihin, josta mummin oli määrä noutaa neito tunnin kuluttua.

 

Kolmonen on joustava ja luova, hän oli suunnitellut etukäteen useampia vaihtoehtoja viihdykkeeksi. Sillä välin, kun mummi valmistaa ruuan, hän voi pelata mummin poikaystävän kanssa joko uutta Muffinspeliään tai vaihtoehtoisesti muistipeliä. Poikaystävä oli periaatteessa myöntyväinen pelikaveriksi, mutta ensin hänen pitäisi valoisaan aikaan valmistaa jo aloittamansa kattolumenpudotuslaite valmiiksi. Sehän ei Kolmosta masentanut, vaan hän totesi, että sitten hän voi ihan vapaaehtoisesti katsella Muumeja. Muumit ovat luultavasta parasta, mitä mummolassa on. Niitä on tallennettu kaikki 101 jaksoa.

 

Limsoja mummolassa ei yleensä ole tarjolla, mutta Poikaystävä oli heltynyt ostamaan tölkkipakkauksen kolajuomaa. Kolmonen tuijotti pöydällä lojuvaa juomapakkausta ja ilmoitti, että hänellä on jano. En huomannut selvää vinkkiä, vaan kysyin, että haluaako neito maitoa, mehua vai vettä. Tyttö tuijotti juomapakkausta hievahtamatta, joka oli niin harvinaista ikiliikkujalle, että mummokin heräsi aatoksistaan, kääntyi katsomaan ja ymmärsi heti millainen jano oli kyseessä.

 

Myöhemmin illalla, kun sauna oli kylpykunnossa, ehdotin muumitallenteiden katsomiselle tilapäisestä taukoa, jotta tyttö pääsisi kanssani tilaamaansa saunaan. Kolajuoma oli vielä kesken ja se kuului ensin nauttia. Lauteilla tyttö valitti, että hänellä on vähän huono olo, kun hän oli juonut koko tölkillisen niin nopeasti.

Olen ollut jo vuosia letitysvastaava, joten homma sujuu. Kysyin Kolmoselta, että tietääkö hän miksi olen niin hyvä letittäjä. ”Tiedän. Olet pienenä letittänyt kaikki maton hapsut”, muisti tyttö. ”Aijaa, olen tainnut kertoa sen jo aika monta kertaa”, sanoin. Olin kuulemma kertonut vain kerran, mutta hän muisti sen kyllä. Mattojen hapsujen lisäksi olen pienenä letittänyt ryijyjen ja pöytäliinojen hapsuja. Ihmettelin, kun äitini ei ollut kauhean innoissaan niin hienosta taidosta.

Kattolumenpudotuslaite valmistui ja tässä sitä tyypataan.