1. Tämä haaste sai alkunsa Satakielen sanoin – blogista. Kerro kuka sinut haastoi.
2. Kirjaa ohjeet ja liitä tunnustuskuva blogiisi.
3. Valikoi kirjoituksiesi joukosta onnistunut teksti, josta olet syystäkin ylpeä. Teksti voi olla esimerkiksi runo, novelli tai katkelma romaanista.
4. Luonnehdi valitsemaasi tekstiä yleisluontoisesti. (haiku, eläinsatu, dialogi, maisemakuvaus jne.)
5. Listaa ainakin viisi tekijää, jotka tekevät tekstistä onnistuneen.
6. Lähetä haaste kommentin muodossa eteenpäin niin monelle kirjoittajaystävällesi kuin itse haluat.

************************************************************************************************

Sain haasteen MarjattaH:n blogista Varamussalo

Haaste on mielettömän vaikea, mutta mielenkiintoinen. Mahtaako minulla olla yhtään kirjoittajan helmeä. Ehkä oma helmeni odottaa sitä hiekanjyvää, joka saa sen syntymään. Kirjoitan tapahtumista ja muistoista, jotka ovat tavalla tai toisella jääneet vaivaamaan mieltäni. Märehdin kirjoitustani jonkin aikaa, ehkä niin kauan, kun/jos ilmaantuu ajankohtaisia kommentteja. Sen jälkeen siirrän jutun taka-alalle, enkä ihmeemmin ajattele, onko kirjoitukseni ylipäätään ollut kirjoittamisen arvoinen. Se on tehnyt tehtävänsä, kun olen saanut sen vaivaamasta ajatuksiani.

Poikkeuksen tekee lapsuusmuistelmat, joita voin lukea useammankin kerran, koska se tunnelma ja muistot tuovat mieleen ihanan tapahtuman ja rakkaat muistot. Ne löydän helposti kategoriasta Mummon mussukat. Onko niistä helmeksi? Eihän lapsiaan tai lapsenlapsiaan voi laittaa paremmuusjärjestykseen.

Kun aloin bloggaamisen, en kuuna päivänä osannut kuvitella, että kukaan jaksaisi lukea tällaisen mummelin jorinoita. Laskin, että korkeintaan lapseni ja ehkä lapsenlapseni piipahtavat, kunhan kiireiltään kerkiävät. Siksi olenkin vilpittömän iloinen, kun kävijälaskuriin on kuin yllättäen tupsahtanut yli 10.000. Nöyrä kiitokseni kaikille lukijoilleni!

Äitini kuoli 4.10.2009. Hän olisi täyttänyt tänä vuonna 90. Äidistä haluan kirjoittaa, mutta se saa vielä odottaa.

Siksipä valitsenkin helmekseni tankan Kiitos äiti

Perustelut

  1. Koska olen ylpeä äidistäni

  2. Olen kiitollinen siitä, mitä hän on tehnyt itseni ja perheeni hyväksi

  3. Olen myös ylpeä siitä upeasta maisemasta, jossa saamme hänen ansiostaan viettää kesiämme (kuva mökin laiturilta viereiselle kalliolle).

  4. Haluaisin, että lapseni ja lapsenlapseni kunnioittaisivat äitini muistoa (jota en yhtään epäile)

  5. Haluaisin, että se rakkaus ja välittäminen siirtyy myös lastenlasten jälkeläisille

Nyt kun olen saanut tällaisen haasteen, olen siitä tavattoman imarreltu. Jotta en suistuisi omahyväisyyden syövereihin, haluaisin ihan oikeasti aitoa kritiikkiä kirjoituksistani. Kiitos ja kehut tuntuvat tietysti aina hyvältä, mutta olisi mukavaa, kun kehittyisi myös kirjoittajana. Tiedä sitten viitsinkö ottaa opiksi, mutta ainahan sitä voisi edes yrittää.

Moni suosikkiblogini onkin jo saanut tämän haasteen. Haastettavia olisi varmasti vaikka kuinka paljon, eli haastakaa halutessanne itse itsenne. Yksi haaste lähtee Kirlahgin blogille, joka ilman perusteluja on yksi suosikeistani.