Yhdeksäntenä matkapäivänä valkeni aamu, jona Kuopuksen syntymästä oli kulunut 40 vuotta. Jos joku kysyy, mitä tein 20.11.2011 muistan sen melkoisen varmasti. Muistanpa vielä mitä teimme samaisena päivänä klo 20:11. Silloin pakkasimme matkalaukkuja Hotel New Hankyu Kyotossa ja kilistimme Kuopuksen synttärin kunniaksi laseja, joissa kuohui kuplivaa juomaa.

Aamulla kuitenkin lähdimme bussilla Kioton eteläiseen osaan Ujiin. Siellä vierailimme Byodoin-temppelissä ja halukkaat tekivät viimeiset teeostokset. Sain uutta tietoa vihreän pulveriteen valmistamisessa juomaksi. Vesi pitää jäähdyttää ennen pulverin lisäämistä. Mausta tulee kitkerä, jos vesi on kiehuvan kuumaa.


Kävimme myös Fushimi Inari Shrine pyhäkön porteilla. Portteja on 10.000, mutta nousimme vain 2.000 portin paikkeille. Porttikäytävän käveleminen kokonaisuudessaan kukkulan rinteille olisi kestänyt noin kaksi tuntia. Siellä otetut kuvat ovat hävinneet kamerasta merkillisellä tavalla.


Genjin tarinan kirjoittajan Shikibu Murasakin patsaan näkeminen aiheutti mielessäni valtavan myllerryksen. Muistin syövereistä pulpahteli lähes 20 vuoden takainen tapahtuma Helsingin yliopiston japaninkielen puhetilaisuudesta, jossa opiskelijatovereitteni kanssa esitimme ”teatteriesityksen”. Muistelin, että esitys olisi ollut kohtaus Genjin tarinoista, mutta muistin väärin. Kotona kaivelin muistiinpanojani ja huomasin, että kuvaelma olikin toisesta japanilaisesta teoksesta. Korvaton Hoichi, Biwansoittajan tarinoista.


Byodo-in-temppelin Phoenix-halli, on vaikuttavan näköinen rakennus, jonka pohjapiirros muistuttaa siipensä levittänyttä lintua. Hallin keskiosan katolla komeilee kaksi feeniks-lintua, kansallisaarretta. Sivurakennukset muodostavat linnun siivet ja takana oleva siipirakennus on linnun pyrstö. Halli on kuvattu 10 jenin kolikossa. Temppelin alueella on myös Hoshokan museo aarteineen.


Ystävällinen ja kohtelias bussikuski

Päivän ohjelmaan ei alun pitäen kuulunut käynti Koonanissa, paikallisessa K-rauta- ja puutarhakaupassa. Edellisen päivän kuljettaja ei suostunut ajamaan sinne, koska siitä ei oltu sovittu, eikä bussilla olisi päässyt kapeita katuja parkkipaikalle. Tuona päivänä meitä onnisti. Kohtelias kuski esittäytyi kohteliaasti kumartaen ja vei meidät tuohon maanpäälliseen paratiisiin :) Ostosten suhteen piti muistaa, että matkalaukussa ei liiemmin ollut tilaa. Jotain pientä kuitenkin piti hankkia.


Pihallani kasvaa riesaksi asti rönsyleinikkiä, jota on hankala kitkeä. Ensi keväänä aion kokeilla näppärän näköistä kapistusta, jollaista en aiemmin ole nähnytkään. Myös laattojen välistä on hankala kitkeä rikkaruohoja. Siihenkin on nyt kokeilussa toinen ostoksistani.

Ohjelman ulkopuolella oli vielä piipahdus Tofuku-ji Hojo Hasso-temppelipuutarhassa, jossa on nykyaikaista puutarhataidetta. Taaskaan en ottanut kuvia, koska Kuopuksella oli omansa näppärästi esillä. Netistä löytyy paljon kuvia tästäkin puutarhasta, jos kiinnostaa.

Ilta olikin sitten vapaata. Osa porukasta lähti kuuluisalle geisha-alueelle, jossa näkivät ihan aidon geishan. Me pakkailimme Kuopuksen kanssa matkalaukkuja seuraavan aamun kotimatkalle lähtöä varten ja lipittelimmi kuohuviinipullollisen.

Kotona nettiä selatessa löysin erään amerikkalaisen pariskunnan kuvakertomuksen heidän Japanin matkastaan. Pariskunta teki reppumatkan n. 3-vuotiaan poikansa kanssa. Kun pieni poika ei jaksanut kävellä, kulki hän jommankumman vanhemman selkäistuimessa. Perhe yöpyi ryokaneissa ja matkusti rail passilla ympäri maata. Japanissa on varsin turvallista liikkua yksinkin. Jos olisin nuorempi saattaisin hyvinkin lähteä sinne reppumatkailijana.

Jos ei ole aikaisemmin käynyt Japanissa eikä osaa kieltä, niin hirmuisen paljon saa tietoa, kun on hyvät ja asiantuntevat oppaat kuten meillä. Japani on kallis maa ja tuollainen valmismatka on varsin hintava. Sää on marraskuussa miellyttävä, mutta kannattaa varautua myös sateeseen.

Kotipuutarha-lehti tekee todennäköisesti myös ensi syksynä vastaavan matkan, joten nyt kannattaa aloittaa matkakassan kartuttaminen. Varmaankin maaliskuun numerossa on ilmoittautumisohjeet ja matkasuunnitelma. Tulevasta ohjelmasta on hieman karsittu temppeleitä, joka on mielestäni ihan hyvä. Nyt niitä tuntui olevan pikkuisen liikaa. Olisin halunnut joihinkin kohteisiin tutustua hieman rauhallisemmassa tempossa ja ihaillut näkymiä pitemmän aikaa. Toisaalta, meillä matkailijoillakin on niin erilaisia mieltymyksiä, että vaikeaa on täyttää kaikkien toiveita. Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen matkaani. Oppaat olivat aivan ihania ja parasta oli se, että samat oppaat olivat koko matkan kanssamme. Japanilainen Izumi-san puhui varsin hyvää englantia ja jos joillakin meni yli ymmärryksen, niin suomalaiset oppaamme olivat heti apuna.


Näkemiin Japani, näkemiin Osakan lentokenttä! Toivottavasti vielä tapaamme!

Kioto 9. matkapäivä (21 kuvaa/pictures) edit 13.12.2011