Olimme ostaneet miehen sukulaiselta taksina olleen diesel Mersun, jota piti hehkuttaa käynnistettäessä ja siinä oli rattivaihde. Olihan se sikahieno auto nuorelle perheelle.

Kuopus luetteli automerkkejä, joista yksi oli mersus. Selitimme lapselle, että auton merkki on Mersu ei mersus. ”Kyllä se on Mersus, koska Henrin isä sanoo niin.”

Kuopus oli hoidossa ihanassa perheessä. Perheen isä katsoi ikkunasta ja sanoi kerran neidolle, kun häntä tultiin hakemaan: ”Siellä se sun mersus odottaa.” Ja niin sitten oli syntynyt uusi automerkki.

Lyhyt esittely musiikkilinkistä

Tässä on musiikkilinkki, jossa erään ystävättären tytär, "Maria"  laulaa muutaman kauniin, ainakin mummelia koskettavan laulun. Bändissä soittaa sattumoisin Henrin isän poika.

Olen kerran nähnyt Marian esiintyvän livenä. Esitys jätti sydämeeni lähtemättömän jäljen. Nuori nainen pisti itsensä ja tunneskaalansa täydellisesti esitykseen. Niin näissä kolmessa kappaleessakin, joissa on kaunis melodia ja kipeä tarina. Nykyään kuulee liian paljon biisejä, joissa koko ajan hoetaan samaa lausetta, että tyhmempikin ymmärtää sanoman ensimmäisellä kerralla, eikä tee mieli kuunnella toista kertaa. Marian tarinat kestävät useammankin kuuntelemisen. Itse asiassa se soi mummelilla melkein joka kerta tietokoneella istuessa taustalla, eikä kyllästymisestä ole tietoakaan. Olen saanut luvan linkin laittamiseen.

Kuopus on Nelosen ja Vitosen äiti. Kuvassa hän tosin on vasta vajaa kolme vuotta. Punaisen maton olen itse kutonut. Kuteetkin olen omin kätösin leikannut.