Sain viettää mahtavan liikuntaviikonlopun luonnonkauniilla Kadermon saarella, Hangon kupeessa. Lähdin sinne Esikoisen ja Kuopuksen kanssa energisoitumaan ja huoltamaan kehoa sekä mieltä. Saarella järjestetään mm joogakursseja, mutta meidän kurssimme teemana oli afrotanssi, pilates ja kehonhuolto. Kutsumme näitä yhteisiä liikuntatapahtumia äiti-lapsi liikunnaksi.

Kurssikeskuksen isäntä, joogaguru Stefan, kuljetti meidät saarelle komealla puuveneellään, jonka hänen isänsä on veistänyt rakennuksessa, joka nyt toimii harjoitussalina.



Minna, afrogurumme on ohjannut meitä jo vuosia afrikkalaisen tanssin saloihin. Hän piti huolen siitä, että saimme päivittäin aimo annoksen aktiivista liikuntaa salilla sekä reippailut raikkaassa meri-ilmastossa useita kertoja maja- ja ruokapaikalta harjoituksiin.

Tunnit alkoivat aamulla ja jatkuivat iltamyöhään. Ohjelma olisi voinut tuntua ”työleiriltä”, mutta Minnan ylivertainen kyky opettaa, hänen olemuksensa ja huumorinsa energisoi meitä jaksamaan.

Vuosia afroa harrastaneena, sitä kuvittelee osaavansa tehdä liikkeet suurin piirtein oikein tai ainakin tietää, miten liikkeen kuuluisi edetä. Ainakin rytmi, aksentit ja breikit onnistuvat jotenkuten. Sitten, kun Minna näyttää, miltä tanssin oikeasti pitäisi näyttää, sitä huomaa, että paljon on vielä harjoiteltava. Ikäkin minulla alkaa painaa, mutta liikunnan riemua tanssista saa, vaikkei oma liikesarjani koskaan estradeille olekaan valmis.

Mukaan otettaviin tavaroihin oli luetteloitu mm tasku- tai otsalamppu. Se olikin tuiki tarpeellinen, jotta illan pimetessä osasimme kulkea takaisin majapaikalle.

Kaikki viikonlopun aikana tarvittavat tavarat kuten pyyhe, makuupussi ja useita vaihtovaatteita hikisten harjoitusten jälkeen piti mahtua reppuun. Se tuntui minusta aikamoiselta haasteelta. Yleensä en selviä niin pienellä varustuksella. Yllätin kuitenkin itseni ja sain kaiken muun paitsi makuupussin tungettua reppuun kohtalaisen hyvin. Makuupussi matkasi omassa pussukassaan.

Majoitus oli järjestetty 12 kurssilaiselle ja Minna opelle. Tämän viikonlopun saari oli vain meidän käytössämme. Muita ihmisiä ei siellä näkynyt.

Venerannasta majoituspaikkaan kävellessä kuljin viimeisenä ja napsin kuvia etääntyvästä joukosta. Opettaja ja kurssilaiset olisivat ikänsä puolesta voineet olla lapsiani. Tuli mieleen mummoni, joka synnytti 12 lasta. Tässä sitä mennään saman kokoisen katraan kanssa.


Kahvila sisältä, toinen kakuista pöydällä ;)

Saaren kahvilan antimia pääsimme nauttimaan lauantai-iltana harjoitusten jälkeen. Maittavat kakut isäntämme kuljetti samalla reissulla, kun meidätkin. Kahvilarakennus on ollut aiemmin Stefanin isoisän veneveistämö.

Isäntä valmisti meille herkullisen kasvisaterian kahdesti päivässä. Meille vannoutuneille sekaruuan syöjille oli yllättävää, miten hyvin pelkkä kasvisruoka piti nälkää. Olimme varanneet eväitä välipaloiksi, mutta ne tulivat takaisin kotiin tarpeettomina.

Mielenkiintoiset keskustelut ruokailukuistilla toivat lisäväriä ja yhteenkuuluvuutta ryhmän kanssa.

Harjoitusten jälkeen hiet käytiin huuhtomassa meressä ja tietenkin myös saunan jälkeen, joka oli lämmitetty meille lauantaina harjoitusten ja kahvittelun jälkeen. Pieni meduusaparvi ensin arvelutti veteen menemistä, mutta leirillä aiemmin olleiden vakuutettua, etteivät nämä ole vaarallisia, uskaltauduin pulahtamaan veteen joukon jatkona.

Näkemiin Kadermo ja kiitokset upeasta viikonlopusta!

Täältä löytyy muutama lisäkuva Kadermon viikonlopusta.