tiistai, 1. tammikuu 2013

Muutan Bloggeriin

Vuosi on vaihtunut ja uudet tuulet puhaltavat.

Olen aloittanut uuden blogin Bloggerissa. En näillä näkymin päivitä tätä Vuodatuksen blogiani, mutta kuka tietää.

Uutta blogiani pääsee lukemaan täältä

Kiitän menneistä vuosista ja toivotan Teille kaikille oikein hyvää jatkoa!
 

sunnuntai, 23. joulukuu 2012

Joulurauhaa

Ovikello soi äsken ja ystäväni Leena työnsi oven raosta itse tekemänsä tontun ja kortin. Hänellä oli kiire poikansa luo, enkä oikein ennättänyt sanoa mitään. Aikaisempina vuosina olen saanut häneltä kuvassa olevan mökin ja pikkutontun. Leena on taitava!




 

Oikein ihanaa ja rauhallista Joulua!

sunnuntai, 23. joulukuu 2012

Kadonneet kuvat

Olen urakoinut marraskuusta lähtien Vuodatuksen kovalevyrikossa kesällä (2012) kadonneita kuvia takaisin blogiini. Kadonneita kuvia oli ainakin 360. Muutama kuva vuodelta 2009 on vielä odottamassa siirtämistä (joulu pukkaa päälle). Minusta tuntuu, että kuvien lataaminen voisi olla yksinkertaisempaakin, mutta olen ilmeisesti valinnut vaikean ja työlään tien osaamattomuuttani. Jos joku osaisi kertoa, mikä olisi yksinkertaisin tapa, olisin neuvosta kovin kiitollinen. Vuodatuksen kuvagalleriaan en nyt tohdi kuvia enää uudelleen ladata. Kerron tässä, miten minä olen kuvani esillepannut Picasan kautta:

1) Merkitsen julkaistavat kuvat tähdellä ja siirrän ne haluamaani albumiin, jonka jälkeen poistan tähdet.

2) Kirjaudun Google-tililleni.

3) Synkronoin kuvat internetverkkoon.

4) Suurennan/valitsen jokaisen kuvan, klikkaan hiiren oikealla, kopion kuvan URL-osoitteen ja

5) liitän osoitteen teksinkäsittelyohjelmaan (ihan vain helpottaakseni seuraavien katoavien kuvien löytymistä. Toivottavasti Picasa/Google ei kadota kuvia, jolloin työ on aivan turhaa).

6) Kirjaudun Vuodatukseen tunnuksillani.

7) Valitsen kirjoituksen, josta kuvat ovat hävinneet ja siirrän kuvat Vuodatuksen kuviensiirto-ohjelmalla (eli kopioin kuvan URL-osoitteen) oikeaan laatikkoon.

Kadonneissa kuvissa olen käyttänyt kuvakokona n. 460 tai 230 pix. (Pienemmässä versiossa saa kaksi kuvaa rinnakkain.) Jos kuvakooksi valitsee suuremman kuin 490, menee Vuodatuksen blogin ulkoasu karsean näköiseksi.

Aika suuri työ tässä on ollut, mutta minulla oli suunnitelmissa tehdä JOTAIN vuonna 2013. Olen tyytyväinen itseeni, kun sain JOTAIN tehdyksi kuitenkin jo ennen vuotta 2013.

 

keskiviikko, 19. joulukuu 2012

Joulusukat

Olen askaroinut lastenlapsille joulusukkia. Ykkönen on jo saanut omansa, enkä ehtinyt kuvata niitä, mutta vähän samaa tyyliä kuin noissa harmaa-punaisissa.


Puna-vihreissä sukissa kokeilin tehdä kantapään ns. tiimalasikantapää-ohjeen mukaan. Se olikin yllättävän vaikeaa, kun on tottunut neulomaan "normaalin" vahvistetun kantapään. Tiimalasiohje oli ehkä hivenen vaikeaselkoinen, purin työn ainakin kolmeen kertaan, ennen kuin siitä tuli kantapäätä muistuttava kyhäelmä.

Pitkävartista punakuvioista harmaata sukkaa voi käyttää kolmella tavalla:

1 ) varsi käännettynä kaksinkerroin, lämmittää nilkkaa.

2) esim. housujen alla pitkävartisena, jolloin kuviosta näkyy nurja puoli. Ei haittaa, kun on lahkeen alla piilossa

3) pitkävartisena sukka nurin käännettynä, jolloin kuvion oikea puoli näkyvissä


Nämä Nelosen sukat eivät ole joulusukat. Hän sai ne jo aikaisemmin, ja esitteli niitä ylpeänä koulussa ja iltapäiväkerhossa smiley
 

tiistai, 11. joulukuu 2012

Ole hyvä ja selitä

Vitosen setä on lähdössä seitsemäksi kuukaudeksi maailman toiselle puolelle. Hän on antanut asuntonsa vuokralle sillä ehdolla, että asunto vuokrataan kalustettuna. Vuokralainen ei olisi kuitenkaan halunnut hervottoman isoa sohvaa, koska hänellä on omansakin tilaa viemässä.

 

Vitosen isä sanoi veljelleen, että mikset tuonut sitä meille. Kyllä se meille mahtuisi. Vanha sohva joutaisi jo hävitettäväksi. Setä siihen, että joo, mikä ettei, mutta sohva on valkoinen. Vitosen isä tuumasi, että jos se meille tulisi, niin ei olisi pitkään valkoinen. Vitonen kiinnostui keskustelusta: "Isä, mitä tarkoitat? Miksi sohva ei olisi valkoinen?"


Kuvalla ei ole mitään tekemistä tekstin kanssa.  No, ihan pikkaisen on kyllä.